Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta

Kielikeskuksen opintojakso XPVX002 Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta on ollut jo useana vuonna opintotarjonnassa ja opintojakso on ollut hyvin suosittu opiskelijoiden keskuudessa. Tänä vuonna pääsin ensimmäistä kertaa opettamaan kyseistä opintojaksoa ja kehittämään erityisesti työelämälähtöistä yhteistyötä. Jakson opiskelijat pääsivät suunnittelemaan ja toteuttamaan Jämsän kaupungin esimiehille työhyvinvointikyselyn, jossa kartoitettiin esimiesten valmiuksia tunnistaa työyhteisössään työhyvinvointiin liittyviä ja vaikuttavia vuorovaikutuksen ilmiöitä. Opiskelijat tutustuivat lähiopetuksessa sekä itsenäisesti pienryhmissä aiheesta saatavaan tutkimustietoon, minkä perusteella he laativat kysymykset kyselyä varten. Opintojakson lopussa opiskelijat laativat myös itselleen työhyvinvointisuunnitelman, joten opintojakso rakentui kokonaisuudessaan vuoropuhelussa tutkitun tiedon ja työelämästä nousevan aineiston kanssa. Jämsän kaupungin esimiehille suunnatussa kyselyssä tarkasteltiin muun muassa organisaation toimintakulttuuria ja ilmapiiriä, johtamista, työrooleja, avoimuuden ja luottamuksen rakentumista sekä työpaikkakiusaamista.

Kyselyyn vastasi noin 25 % esimiehistä ja näiden vastausten perusteella tarkasteltuna Jämsän kaupungin esimiehillä on pääasiassa hyvät valmiudet rakentaa ja tukea työyhteisön työhyvinvointia sekä havaita työntekijöiden avuntarve ajoissa. Yksilöllisiä eroja toki ilmeni eli joissain vastauksissa esimies toi ilmi huolensa havaita työntekijöiden kuormittumista. Esimiehet toivat esille kiireen, joka haastaa esimiestehtäviin syventymistä. Myös organisaation epävarman tilanteen nähtiin vaikuttavan heikentävästi ylipäätään kaikkeen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen. Tulosten perusteella esimiestyö on antoisaa, mutta tarjoaa myös paljon haasteita esimiehille.

Esimiehet vastasivat, että pääosin Jämsän kaupungin työyksiköissä ja toimialoilla vuorovaikutus on toimivaa ja avointa, mutta joissakin yksiköissä tilanne ei ole ihan näin hyvä. Pääosin työyksiköissä otetaan hyvin esille työntekoa häiritsevät asiat, mutta jokunen esimiesvastaaja kertoo, ettei näin ole. Sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää tai häirintää esimiesten vastausten perusteella ei ilmene. Kyselyyn vastanneet esimiehet kertoivat työnantajan monenlaisista panostuksista esimiesten vuorovaikutusosaamiseen, esimerkiksi erilaisista koulutuksista, ohjeista ja mahdollisuuksista työnohjaukseen. Hyötyä koettiin olleen myös asiakastilanteisiin suunnatusta vuorovaikutuskoulutuksesta omankin esimiestyön kannalta. Jämsäläiseen hyvän työn malliin liittyen on nimenomaan kehitetty työkaluja kehityspuheen lisäämiseksi työyhteisöissä. Koulutusta on ollut myös ristiriitatilanteiden ratkaisuihin ja yleensä puheeksi ottoon. Esimiehet kertoivat vuorovaikutukseen liittyvän lisäkoulutuksen tarpeiksi muun muassa aggressiivisesti tai muuten hankalasti käyttäytyvän henkilön kohtaamisen sekä erilaisten persoonallisuuspiirteiden huomioimisen. Esimiehet tunnistivat työntekijöiden välisten suhteiden vaikuttavan työtehokkuuteen. Hyvä, keskusteleva ja avoin vuorovaikutuksen ilmapiiri edistää yhteistyötä ja iloisessa porukassa työ sujuu. Huonot vuorovaikutussuhteet heikentävät iloa saapua töihin. Esimiesten kohdalta suurin osa tulee mielellään töihin, mutta ihan kaikilla kokemus ei ole tämä. Kyselyn tulokset huomioidaan Jämsän kaupungin koulutussuunnitelman laatimisessa ja niitä käydään esimiesinfossa läpi, jotta esimerkiksi koulutustarpeita voidaan tarkentaa.

Opiskelijoiden itselleen laatimissa työhyvinvointisuunnitelmissa he olivat tunnistaneet hyvin niitä tekijöitä, jotka vahvistavat työhyvinvointia sekä niitä, jotka puolestaan heikentävät sitä. Työhyvinvointia voi tarkastella sekä yksilön (opiskelija) että yhteisön (tiedekunta) tasolta. Työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä oli muun muassa oma positiivinen asenne sekä avoin ja aktiivinen suhtautuminen niin tehtäviin kuin ihmisiinkin. Riittävä lepo, hyvä fyysinen kunto, realistiset aikataulut ja sopiva ravinto rakentavat osaltaan työhyvinvoinnin kokemusta. Hyvä ohjaus opettajien taholta, kuulluksi tuleminen, mahdollisuus saada ja antaa palautetta sekä tukea, kuten myös selkeät roolit, tehtävät ja tavoitteet vaikuttivat myönteisesti opiskelijan työhyvinvointiin. Viestintäteknologia voi tukea työhyvinvointia, kuten esimerkiksi etätyöskentelyn mahdollisuus opinnoissa. Toisaalta teknologia voi myös kuormittaa, jos viestintäalustoja on runsaasti ja tietoa täytyy etsiä monista eri kanavista. Vieraalla kielellä opiskeleminen, pirstaleiset opinnot ja opintojaksot sekä monet pienryhmissä tehtävät työt saattoivat olla kuormittavia. Toisaalta hyvin toimiva ryhmä antoi myös vertaistukea. Työssä koettu hyvinvointi heijastuu myös muuhun elämään ja toisaalta oman elämän kuormittavat tilanteet voivat näkyä työhyvinvoinnin laskuna. Vuorovaikutuksen näkökulmasta asiaa voi ajatella niin, että kuormittuneena viestintähalukkuus voi laskea, jolloin se osaltaan vaikuttaa vuorovaikutustilanteisiin ja -suhteisiin.

Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen ja Jämsän kaupungin välillä sujui erinomaisessa vuoropuhelussa. Ensimmäinen suunnittelupalaveri pidettiin joulukuussa 2018 Jämsässä ja Hannele Rahkonen kävi kertomassa kyselyn tuloksista yliopistolla kurssin päätöskerralla maaliskuussa 2019. Opiskelijoita innosti kyselyn laatimisessa se, että kysely suunniteltiin oikealle työyhteisölle ja tuloksia todella hyödynnetään Jämsän kaupungin koulutussuunnitelman laatimisessa.

Hanna Kivimäki
FM, KTM
Puheviestinnän tuntiopettaja
Kielikeskus       

Hannele Rahkonen
TtM
Työhyvinvointikoordinaattori   
 Jämsän kaupunki