Esiintyminen
- Eihän hyvän esiintyjän tarvitse valmistautua.
- Oli helpottavaa kuulla, että esiintymisjännitys on normaalia.
1. Puhe-esityksen valmistelu
Seuraavat kysymykset auttavat prosessimaisessa valmistautumisessa puhe-esitykseen:
1.1 Mikä on esitykseni kohderyhmä?
- Kuulija-analyysi: mitä tiedän yleisöstäni?
- Millainen rakenne, millainen perustelu ja millainen havainnollistaminen on tarkoituksenmukaista yleisölleni?
- Millainen kieli, tyyli tai sanasto sopii yleisölleni?
1.2 Mikä on esitykseni tavoite?
- Onko tavoitteita asetettu ulkopuolelta? Esim. seminaarityön esittely, keskustelun alustus
- Mitä tavoitteita itse asetan esitykselle? Haluanko jakaa tietoa, yllättää, viihdyttää, herättää pohtimaan?
- Mikä on esitykseni ydinsanoma?
1.3 Miten perustelen?
- Tiedonhaku: millaista tietoa yleisöni pitää luotettavana?
- Argumentointi: Mikä vakuuttaa yleisöni? Mihin vetoan?
1.4 Miten havainnollistan?
- Välineellinen havainnollistaminen: diat, video, kuva, ääni, piirtäminen, laitteet.
Diaesityksen on tarkoitus toimia esityksen tukena. Älä laita liikaa asiaa dioille, jotta yleisö keskittyy kuuntelemaan myös puhetta. - Kielellinen havainnollistaminen: esimerkit, vertaukset, rinnastukset, metaforat, vastakohdat, toistot, synonyymit, kuvailu, johdonmukainen rakenne, metapuhe.
- Nonverbaalinen havainnollistaminen: tauotus, painotus, puhenopeus, selkeä ääntäminen, eleet ja ilmeet, kehollinen ilmaisu, tilankäyttö, ajankäyttö.
1.5 Mikä on esitykseni rakenne?
- Miten aloitan ja lopetan?
- Metapuhe: Miten johdattelen kuulijaa? Miten osoitan siirtymisen asiasta seuraavaan?
1.6 Miten aktivoin yleisöni?
- Esim. kysymykset, kyselyt, esimerkit, tarinat, tehtävät.
1.7 Miten harjoittelen?
- Vasta ääneen puhuessa hahmotat, kauanko aikaa esitykseesi menee ja pitääkö sitä mahdollisesti tiivistää/rajata/laajentaa.
- Miten kohtaat mahdollisen esiintymisjännityksen?
2. Esitystilanteessa
- Miten tulen vireytymisen kanssa toimeen?
-
Millaiset muistiinpanot tukevat esitystäni? Esitystä ei kannata kirjoittaa ylös sanasta sanaan. Avainsanojen kirjaaminen toimii yleensä paremmin. Tällöin pystyt kertomaan asiasta omin sanoin ja jätät tilaa vuorovaikutukselle yleisön kanssa.
Miten olen vuorovaikutuksessa yleisön kanssa?
- Voit ajatella yleisöä ikään kuin keskustelukumppanina, joka on kiinnostunut tietämään aiheesta.
- Muista ainakin katsekontakti (tai katse kameraan), puheen tauotus ja yleisön reaktioiden havainnointi.
3. Esityksen jälkeen
- Millaista palautetta saat esityksestäsi? Myös yleisön reaktiot, kysymykset ja kommentit kertovat jotain esityksen onnistumisesta.
- Muista, että voit toivoa palautetta niistä asioista, joita haluat erityisesti harjoitella.
- Reflektoi myös omaa kokemustasi: Mikä mielestäsi onnistui? Mitä voisit kehittää tulevia esityksiä ajatellen?
- Lue lisää palautevuorovaikutuksesta.
Tietoa ja tukea esiintymisjännitykseen
Yliopisto-opintojen sisältämissä puheviestintätilanteissa jännittäminen on melko yleistä. Jännittäminen ei yleensä juurikaan näy ulospäin, vaikka sisäisten tuntemusten ja ajatusten perusteella niin voisi olettaa. Jokainen esiintyjä luulee olevansa se ainoa, joka jännittää, koska muiden jännittäminen ei näy ulospäin. Oman jännittämisen käsittelyssä on tärkeää hyväksyä itsensä "jännittämisineen päivineen."