Kuuntelemisen taito

Kuvituskuva: kuunteleminen

 

  • Mistä tiedät, että kuuntelet?
  • Tiedätkö, miten kuuntelet?
  • Tulitko kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi?
Kuunteleminen on olennainen osa vuorovaikutusosaamista niin opiskelussa, työtehtävissä kuin yksityiselämässäkin. Valitettavan usein kuunteleminen jää puhumisen tai viestien tuottamisen varjoon, vaikka sillä on olennainen merkitys vuorovaikutukselle: ilman kuuntelemista ei synny ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Kuuntelemista kannattaa kehittää

  • Tarkoituksenmukainen kuunteleminen auttaa esimerkiksi luentomuistiinpanojen tekemistä, toisten osapuolten viestinnän tulkintaa ja ymmärtämistä sekä yhteistyön ja luottamuksen luomista vaikkapa neuvottelussa ja tiimityössä.
  • Kuuntelemisen merkityksellisyydestä työelämässä kertoo se, että kuulluksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi tuleminen ovat keskeisiä kriteereitä, joilla tekemisen laatua ja työn tuloksellisuutta arvioidaan monissa asiantuntijatehtävissä.

Kuuntelemalla huonosti ja ymmärtämällä väärin esimerkiksi työohjeita voidaan aiheuttaa henkistä ja materiaalista vahinkoa.  - Tuula-Riitta Välikoski

Kuunteleminen on monitahoinen prosessi 
Kuuntele, mitä kaikkea kuunteleminen sisältää ja esimerkiksi, mitä eroa on kuulemisella ja kuuntelemisella:  

(sama tekstinä)

Millaista kuuntelemista tarvitaan?

Huomaatko, jos

  • mielelläsi keskityt kuuntelemaan kriittisesti silloinkin, kun viestintäsuhteen kannalta olennaisinta olisikin osoittaa läsnäoloa ja hyväksyntää?
  • kiinnität toisen puheessa huomiota puutteisiin ääntämisessä tai kieliopillisissa taivutuksissa sanoman ymmärtämiseen pyrkimisen sijasta?
  • haluat ristiriitatilanteissa ratkaista asian nopeasti esittämällä oman ratkaisuehdotuksesi?

Millainen kuuntelemisentapa on tarkoituksenmukainen ja tehokas riippuu vestintätehtävästä, -tavoitteista, -tilanteesta ja 
-tilanteen osapuolista

Kuuntelemisorientaatio voi olla esimerkiksi

  • analyyttinen/erittelevä kuunteleminen, jonka ytimessä on viestin sisällön erittely (mielipiteet, faktat, syyt, seuraukset).
  • kriittinen kuunteleminen, jossa korostuu viestien arvioiminen esimerkiksi luotettavuuden ja seurausten näkökulmasta.
  • supportiivinen kuunteleminen, jossa korostuu läsnäolemisen ilmentäminen sekä hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin luominen.
  • dialoginen kuunteleminen, jossa orientoidutaan rohkaisemaan osapuolia näkemysten esittämiseen ja toistensa näkökulmien huomioonottamiseen. 

Kun annetaan palautetta oppimistehtävistä, analyyttinen ja erittelevä kuunteleminen auttaa kiinnittämään huomiota olennaisiin asioihin. Kun kyse on tieteellisestä esitelmästä, siinä tarvitaan analyyttisen ja erittelevän kuuntelemisen lisäksi kriittistä, luotettavuutta arvioivaa kuuntelemista. Tilanteissa, joissa halutaan rohkaista ja tukea tai käsitellään vaikeiksi koettuja asioita, olennaista on ilmentää supportiivista kuuntelemista.  Puolestaan tilanteissa, joissa on tärkeää saada kaikkien osapuolten näkemykset esille, dialoginen kuuntelemisorientaatio palvelee parhaiten tavoitteen saavuttamista.

Tuleeko mieleesi tilanteita, joissa olet käyttänyt eri orientaatioita?


Voit kehittää kuuntelemistasi miettimällä seuraavia kysymyksiä

  • Mikä on kuuntelemisesi tavoite? Kuunteletko siksi, jotta oppisit ja ymmärtäisit paremmin asiaa tai toista osapuolta? Eritelläksesi ja arvioidaksi jonkin asian luotettavuutta tai arvoa? Vai siksi, että voittaisit, olisit oikeassa tai saisit sanoa viimeisen sanan?
  • Millaista kuuntelemisen tapaa (työ)tehtävä tai tilanne edellyttää?
  • Mitä ennakko-oletuksia ja tunteita sinulla on aihetta, tilannetta tai toisia osapuolia kohtaan? Miten ne vaikuttavat asennoitumiseesi?
  • Mitkä tekijät auttavat tai heikentävät kuuntelemistasi?
  • Miten keskityt kuuntelemaan viestiä kokonaisuudessaan ennen kuin teet siitä tulkitsevan tai arvioivan johtopäätöksen?
  • Jos huomaat, että huomiosi herpaantuu tai tilanne herättää vahvoja tunteita, mikä auttaa sinua palaamaan tarkoituksenmukaiseen kuuntelemiseen?
  • Miten osoitat kuuntelemista viestintäkäyttäytymisessäsi verbaalisesti ja nonverbaalisesti?
  • Miten osoitat toisten ja heidän osallistumisensa huomioonottamista ja arvostusta?
  • Mikä kertoo sinulle kuuntelemisesi toimivuudesta?
  • Millaista palautetta olet saanut kuuntelemisestasi?

 

 

Puhu niin, että sinua halutaan kuunnella. Kuuntele niin, että sinulle halutaan puhua.

Puhu äänellä jonka kuulen,
Sanoilla jotka ymmärrän,
Runoilla jotka käsitän
Sinuun tarvii tekstityksen,
Salaisuuksies selittäjän,
Kertojan kaikkitietävän

(Happoradio, Puhu äänellä jonka kuulen) 


<< Takaisin Akateemiset opiskelutaidot -etusivulle                                                                                      Kysy lisää: movi@jyu.fi