Akateemisten tekstien lukeminen


Kuvituskuva: lukeminen

 

  • Apua, tenttikirja on väärällä kielellä!
  • Opettelemalla ensin lukustrategioita selvisin viidestä tenttikirjasta! 

Yliopisto-opinnoissa akateeminen lukeminen tarkoittaa sekä mekaanista lukutaitoa että taitoa käsitellä, ymmärtää ja arvioida lukemaansa. Yliopistoon siirryttäessä luettavan tekstin määrä kasvaa, ja opiskelumateriaali voi olla vieraskielistä. On mahdollista, että tutut lukustrategiat eivät enää toimi vaan taitoja täytyy päivittää. Opintojesi edetessä alakohtainen tietosi lisääntyy, jolloin lukeminenkin helpottuu. Seuraavat vinkit koskevat sekä äidinkielellä että vieraalla kielellä lukemista.

Lukemisen perustaidot

Akateemisen lukemisen perustaitoja ovat muun muassa ennakoiminen, lukustrategioiden käyttö, pääkohtien löytäminen ja tiedon arvioiminen. Nämä kaikki helpottavat myös vieraskielisen kirjallisuuden lukemista. Kaikkia mainittuja asioita harjoitellaan ensimmäisillä tutkintoon kuuluvilla Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen opintojaksoilla.

On myös tärkeää, että mietit mikä on lukemisesi tarkoitus, eli kuinka tarkasti sinun tulee omaksua lukemasi asia. Hyvä lukija valitsee aina sopivimman lukutekniikan tarkoitukseensa.

Mitä ovat akateemiset tekstit?

Tieteellisen tekstin tunnuspiirteitä kannattaa hyödyntää akateemisessa lukemisessa. Esimerkiksi tutkimusraportilla on ennakoitavissa oleva rakenne, jonka tunteminen auttaa pääkohtien löytämisessä. Lisäksi vaikkapa erilaisten vihjesanojen huomaaminen auttaa ymmärtämään asioiden välisiä merkityssuhteita.

Akateemisten tekstien lukeminen ja kirjoittaminen kulkevat siis käsi kädessä: kirjoituskonventioiden (ks. tieteellisen tekstin tunnuspiirteet) tunteminen auttaa lukemisessa siten, että voit osin arvatakin, millaista sisältöä tekstin missäkin osiossa on. Tunnistat myös esimerkiksi, mikä kohta on kirjoittajan omaa ajattelua ja mikä on lainausta

Aiheesta kerrotaan myös useiden suomalaisten yliopistojen yhteisellä Opiskelutaidot-sivustolla.


Monikielisyys akateemisissa teksteissä

Äidinkielistä ja vieraskielistä tekstiä luetaan periaatteessa samalla tavalla, mutta vieraalla kielellä lukeminen voi tuntua raskaammalta ja hitaammalta. Jos luetun tekstin perusteella kirjoitetaan tenttivastaus tai essee eri kielellä kuin luettu teksti, terminologia täytyy hallita molemmilla kielillä. Erityisesti vieraskielistä kirjallisuutta lukiessa kannattaa lukea strategisesti: pyri ymmärtämään pääasiat, käytä lukutekniikoita ja huomioi jäsennystä osoittavat vihjeet (context clues). 

  • Taustatieto aiheesta auttaa aiheen lukemisessa. Jos teksti on vaikea ymmärtää, hae aiheesta tietoa muista lähteistä tai muilla kielillä.
  • Käytä hyväksesi oppikirjan sanastoa (glossary) tai hyviä sanakirjoja, kuten MOT. Älä kuitenkaan tarkista jokaista vierasta sanaa vaan päättele merkityksiä kontekstin avulla. 
  • Paranna kielitaitoasi esim. Movin tutkintoon kuuluvien tai
    valinnaisten opintojaksojen avulla 

Tiedonhankinta

Tiedonhankintataitojen avulla pystyt erottamaan luotettavan ja tarpeellisen tiedon. Eri kanavia kautta saapuvaa informaatiotulvaa täytyy osata hallita, käsitellä ja valikoida käyttötarkoituksen mukaan. Tiedonhakua helpottavat erilaiset verkossa toimivat kirjastot, arkistot ja tietokannat, jotka mahdollistavat nopean, rajatun ja kattavan tiedonhaun.

JYKDOKin kautta voit hakea Jyväskylän yliopiston kirjaston painettuja ja sähköisiä aineistoja.


         Infografiikkakuva: lukeminen

Strateginen lukeminen 44_Book_150x150.png

Yliopisto-opintojesi aikana luet paljon kurssimateriaaleja, tenttikirjoja ja oman alasi tieteellisiä artikkeleita. Yleensä tieteellisissä teksteissä sivuja on paljon, mutta lukemiseen käytettävä aika on rajallinen. Tekstien lukeminen voi myös tuntua hankalalta, jos tekstissä on paljon sinulle vieraita sanoja tai jos et yrityksistä huolimatta löydä tekstin pääkohtia tai pysty muodostamaan tekstin sisällöstä yleiskuvaa. Tehokas lukeminen on kuitenkin opintojesi etenemiseksi olennaisen tärkeää. Onneksi lukustrategioita voi kehittää.

Tieteellisten tekstien ymmärtäminen helpottuu, kun osaat

  • Ennustaa ja ennakoida 
    • Mieti, mitä jo tiedät valmiiksi tekstin aiheesta. 
    • Voitko arvata joidenkin uusien sanojen merkityksen aikaisemman tietosi perusteella tai tekstin kontekstista päättelemällä?

  • Paikantaa ja löytää tietoa
    • Haetko vastausta johonkin tiettyyn kysymykseen? Vai luetko yleiskuvan saamiseksi? 
    • Tiedätkö, millainen rakenne on eri tekstilajeissa, esimerkiksi tutkimusraportissa? 
    • Osaatko tulkita graafista ja visuaalista tietoa, jotka tukevat tutkimusraportin tulosten ymmärtämistä?
    • Käytätkö hyväksesi tekstin jäsentäjäsanoja, jotka usein osoittavat asioiden väliset syy ja seuraus -suhteet, vastakohtaisuudet jne. ("joten", "toisaalta", "lisäksi", "sen sijaan"...)?

  • Lukea kriittisesti ja arvioida lukemaasi
    • Osaatko päätellä, tulkita ja erottaa faktatiedon mielipiteestä sekä tehdä johtopäätöksiä?
    • Osaatko vertailla eri tieteellisiä lähteitä keskenään?

  • Jäsentää tietoa
    • Osaatko tehdä muistiinpanoja pääkohdista ja olennaisista yksityiskohdista?
    • Osaatko yhdistellä ja tiivistää tietoa eri tarkoituksia varten?


Erilaisia lukustrategioita

1. Silmäily (skimming) eli yleisvaikutelman hankkiminen tekstistä

Akateemisten tekstien lukeminen helpottuu, jos käytät ennen varsinaista lukemista muutaman minuutin tekstin silmäilyyn. Tekstin silmäily ennen varsinaista lukemista auttaa selvittämään tekstin hyödyllisyyden suhteessa tarpeisiisi sekä tekstin sisällön pääpiirteissään. Tämän tiedon avulla voit päättää, mitä luet ja missä järjestyksessä, mihin kohtiin keskityt ja mitä et ehkä lue ollenkaan.

2. Skannaus (scanning) eli tiettyjen yksityiskohtien etsiminen esimerkiksi jonkin asiasanan perusteella

Skannaamalla tekstiä etsitään yleensä vastauksia kysymyksiin "mikä", "kuka" ja "milloin." Tiedät kysymyksen jo etukäteen ja voit keskittyä vain löytämään siihen vastauksen.

3. Pääkohtien etsiminen

Pääkohtia etsiessä käytetään hyväksi tietoa esimerkiksi siitä, miten teksti rakentuu, miksi teksti on kirjoitettu tai mitkä ovat tärkeimmät argumentit.
Esimerkkejä tieteellisten tekstien rakenteesta ja siihen liittyviä tehtäviä:

4. Kriittinen / arvioiva lukeminen

Jos asenteesi luettavaan tekstiin on kriittinen tai arvioiva, vertaat todennäköisesti kirjoittajan näkemyksiä omiisi tai jonkun muun näkemyksiin. Tosiasioiden ja kirjoittajan mielipiteiden erottaminen on myös tärkeää.
Apukysymyksiä kriittiseen lukemiseen:

 

 

Sähköisen materiaalin lukeminen 

  • E-kirjojen lukemiseen joudut ehkä kehittämään itsellesi sopivat menetelmät.
  • Mieti esimerkiksi muistiinpanojen tekemistä: voiko tekstiin tehdä alleviivauksia tai muita merkintöjä ja miten kauan ja missä merkinnät säilyvät?
  • E-kirjat voivat olla monimediaisia: enemmän kuvia, äänitiedostoja, videoita. 
  • Mitä ohjelmia tai välineitä tarvitaan?
  • Oppija vuorovaikuttaa materiaalin kanssa muutenkin kuin muistiinpanoja tekemällä: esim. verkkokeskustelut, linkit, sanakirjat.


                            Muistilappuja_infografiikkakuva

Muistiinpanotekniikat

Opiskelemasi tekstin sisäistäminen tehostuu, kun vuorovaikutat tekstin kanssa esimerkiksi tekemällä muistiinpanoja. Käsin kirjoittaminen voi olla oppimisen kannalta tehokkaampaa kuin muistiinpanojen tekeminen tietokoneella, mutta mieti, mikä tapa sopii sinulle.

Kun teet muistiinpanoja:

  • Keskity luennon aiheeseen ja eliminoi häiriötekijät. 
  • Älä kopioi suoraan vaan tiivistä ja järjestä tieto loogiseksi kokonaisuudeksi.
  • Yhdistä kuulemasi tai lukemasi aiempaan tietoon.
  • Kirjoita väljästi, koska muistiinpanoja voi olla hyvä korjata tai täydentää myöhemmin. 
  • Merkitse muistiin luennon päivämäärä ja luennoitsija tai kirjan nimi ja sivu, jotta voit tarvittaessa viitata lähteisiin.
  • Kokeile ajatuskarttaa.
  • Lisävinkkejä

Sanaston oppiminen

Sanavaraston kartuttaminen helpottaa akateemisten tekstien lukemista.

Sanastoa voi opiskella monella eri tavalla. Kun opettelet uusia sanoja, ei riitä, että opettelet vain sanan käännöksen. Kiinnitä huomiota myös sanan kirjoitus- ja ääntämisasuun, yleisimpiin synonyymeihin, kollokaatioihin (sanojen taipumus esiintyä yhdessä vakiintuneena ilmauksena) sekä sanan tyyliin. Näin voit varmistua sanan merkityksestä ja siitä, että käytät sitä oikein.

  1. Lukiessasi vieraskielistä akateemista tekstiä, vastaasi tulee usein tuntemattomia sanoja. Käytä silloin sanastostrategioita: yritä muodostaa tekstistä yleiskuva, älä takerru yksittäisten sanojen merkityksiin.
  2. Päätä, onko tuntematon sana olennainen kirjoittajan pääajatuksen ymmärtämiseksi.
  3. Jos ei, jatka lukemista.
  4. Jos kyllä, yritä ymmärtää sanan merkitys kontekstista (= koko lause, koko kappale, ympäröivä teksti jne.).
  5. Jos kontekstikaan ei auta, käytä sanakirjaa.

 

Merkityksen arvaaminen kontekstin avulla

Arvaaminen voi auttaa sanan yleismerkityksen löytämisessä, mikä usein riittääkin tekstin ymmärtämiseen. Tämän taidon kehittäminen vaatii harjoittelua, mutta sen avulla voit lopulta tulla paremmaksi lukijaksi. Merkityksen arvaaminen vaatii lausekontekstista löytyvien vihjeiden analysoimista. Vihjetyyppejä on yleisesti ottaen yhdeksän:

  1. Kuvattu tilanne on ennestään tuttu
  2. Kirjoittajan antamat selitykset, esimerkit tai kuvaukset
  3. Syy ja seuraus –suhteet (koska, niin, täten jne.)
  4. Vertailusuhteet (mutta, kuitenkin, vaikka jne.)
  5. Sanat, joilla on samankaltainen merkitys
  6. Viitesanat (toinen, tämä, sellainen jne.)
  7. Kuvailevat sanat, onko niiden merkitys esim. positiivinen vai negatiivinen
  8. Kirjoittajan tarjoama määritelmä
  9. Sanan osat, esim. etu- ja loppuliitteet

 

Linkkejä sanakirjoihin

 

  

Lisätietoa

Sivulta UEFAP (Using English for Academic Purposes) löydät neuvoja sanaston kartuttamiseen ja akateemiseen sanastoon liittyviä harjoituksia.

 

<< Takaisin Akateemiset opiskelutaidot -etusivulle                                                                    Kysy lisää: movi@jyu.fi