Monikielinen vuorovaikutusosaaminen


Kuvituskuva: monikielinen vuorovaikutus

 

Moderniin monikielisyyteen kuuluu kielten luonteva ja joustava rinnakkaiskäyttö erilaisissa viestinnällisissä tilanteissa.
(Jyväskylän yliopiston kielipolitiikka)​

 

Akateemisen asiantuntijan työssä viestintä ja vuorovaikutus eivät ole enää muusta osaamisesta erillinen alue vaan yhä vahvemmin olennainen osa työtä ja työssä vaadittavaa osaamista. Lähes joka alalla on osattava ajatella ja työskennellä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä niin kasvokkain kuin teknologiavälitteisesti, toisia arvostavasti ja yhteistä ymmärrystä rakentaen. Akateemisilta asiantuntijoilta odotetaankin riittävän joustavaa ja monikielistä vuorovaikutusosaamista.

Mitä on monikielinen vuorovaikutusosaaminen?

Vuorovaikutusosaamisella tarkoitetaan yleisesti vuorovaikutusta koskevia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka mahdollistavat tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen vuorovaikutuksen. Esimerkiksi esiintymistilanteessa viestijä voi olla erittäin taitava vaikuttamaan muihin ja saavuttaa itselleen asettamansa tavoitteet, mutta hänen asenteensa ja suhtautumisensa muihin osallistujiin voi olla loukkaava tai epäeettinen.

Viestintä ja vuorovaikutus on läpeensä monikielistä: käytämme viestiessämme tuttuja kielellisiä keinoja (esimerkiksi sanat, eleet, ilmeet, liikkeet jne.) sekä eri kieliä. Tärkeää on tunnistaa ensin, mitä kieliosaamista itsellä on käytössä. Miten tätä kieliosaamista voisi hyödyntää tehokkaammin niin vuorovaikutuksessa, oppimisessa kuin työtehtävissäkin? Kun omasta monikielisestä osaamisesta on tietoinen, pystyy viestimään tarkoituksenmukaisemmin. 


Monikielistä vuorovaikutusosaamista voidaan tarkastella seuraavan kuvion ulottuvuuksien ja niitä tarkentavien kysymysten kautta.
 


Tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus vuorovaikutusosaamisen arvioinnissa 

Jokaisen vuorovaikutustehtävän tai -tilanteen jälkeen voidaan arvioida kaikkien siihen osallistuneiden vuorovaikutusosaamista. Näkökulma voi olla yksilöissä tai vuorovaikutussuhteen osapuolten yhteisessä osaamisessa. Usein arviointikriteereinä käytetään tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Tarkoituksenmukaisuus

  • Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa pohditaan, miten hyväksyttävää ja sopivaa viestintäkäyttäytyminen on esimerkiksi vuorovaikutussuhteen osapuolten, vuorovaikutustilanteen tai -kulttuurin kannalta:
    • Millainen tunteiden ilmaiseminen on hyväksyttävää tai sopivaa tai millaista kohteliaisuutta vaaditaan? 
    • Miten eettiset periaatteet toteutuvat esimerkiksi tieteellisten tekstien tuottamisessa? 
    • Miten ylipäänsä rakennetaan ja varmistetaan yhteinen ymmärrys monikielisessä vuorovaikutuksessa?

Tehokkuus

  • Tehokkuuden ytimessä ovat viestinnän tuloksellisuus ja tavoitteiden saavuttaminen: miten osallistujat ovat onnistuneet aikomuksissaan ja saavuttaneet viestintätavoitteitaan?
  • Tavoitteena voi olla esimerkiksi luotettavan vaikutelman luominen, omien ehdotusten saaminen huomioonotetuiksi, konfliktin ratkaiseminen, yhteisen päätöksen aikaansaaminen tai luottamuksellisten suhteiden rakentaminen.

 

 

 

Yleisestikin kieli- ja viestintäopinnot ovat toimineet oman opiskelutaitojen tukijana ja erilaisten ihmisten tapaamisväylänä. Olen saanut työskennellä moninaisissa ryhmissä ja myös täysin uusien ihmisten kanssa.

- Elina, Kasvatustieteet 

 

 

<< Takaisin Akateemiset opiskelutaidot -etusivulle                                                                                 Kysy lisää: movi@jyu.fi