Tieteellinen argumentointi


Kuvituskuva: tieteellinen argumentointi

 

Vaikka minulla voi olla vahvat näkemykset keskusteltavaan asiaan, kykenen myös muuttamaan mielipiteitäni muiden esittämien argumenttien myötä. 

- Hemmo, tietojärjestelmätiede

Olet osallistumassa  tutkielmaseminaarissasi tieteelliseen keskusteluun: mihin sinun tulisi sitoutua, jotta vuorovaikutus olisi tehokasta ja tarkoituksenmukaista? Tieteellinen, asiantuntijoiden välinen keskustelu  on yksi akateemisen viestinnän tekstilaji. Tieteellistä keskustelua käydään puhuen ja kirjoittaen muun muassa eri tieteenalojen seminaareissa ja konferensseissa. Työelämässä asiantuntijoiden väliset keskustelut ovat arkipäivää esimerkiksi monikielisissä ja -ammatillisissa tiimeissä.

Miten tieteellinen keskustelu eroaa arkikeskustelusta? 

Karkeasti arkikeskustelun ja tieteellisen keskustelun eroa voidaan jäsentää seuraavasti (ks. Lähteitä ja lisätietoa). Tieteellisen keskustelun erityispiirteiden ymmärtäminen auttaa keskusteluun osallistumista ja sen tulkitsemista.   

Arkikeskustelu

Tieteellinen keskustelu

Matala tai vaihteleva abstraktiotaso Korkeahko abstraktiotaso
Erilaisista näkemyksistä ei välttämättä keskustella Erilaisista näkemyksistä keskustellaan
Oikeiden vastausten etsiminen Kysymysten ja erilaisten vastausvaihtoehtojen etsiminen
Omista mielipiteistä kiinni pitäminen Omien näkemysten perusteleminen ja arviointi
Auktoriteetteihin tukeutuminen Tasavertaisten asiantuntijoiden välinen vuorovaikutus

 

Mihin tieteellisessä keskustelussa pyritään?

Tieteellisen keskustelun tarkoitus on laajentaa siihen osallistuvien näkemyksiä. Se on jaetun oppimisen paikka, jossa luodaan ja kehitellään tietoa, tutkitaan ja arvioidaan sitä.

Keskustelussa pyritään siihen, että osallistujat

  • tuovat esille omia näkemyksiään.
  • osaavat kuunnella omista näkemyksistään poikkeavia näkökulmia
  • pystyvät myös muuttamaan omia näkemyksiään keskustelun kuluessa.
  • arvostavat toistensa näkemyksiä ja yhteistä keskustelua.  
  • sitoutuvat argumentoivaan vuorovaikutukseen eli esittämään argumentteja ja vasta-argumentteja.
  • sitoutuvat arvioimaan omia ja toistensa esittämiä näkemyksiä.

Kun olet osallistumassa tieteelliseen tai asiantuntijakeskusteluun

  • Ennen keskustelua: pohdi omia näkemyksiäsi, jäsennä niitä ja mieti perusteluja sekä aiheeseen liittyviä kysymyksiä.
  • Varmista, että osallistujilla on riittävän jaettu ymmärrys keskustelun aiheesta ja rajauksesta.
  • Kuuntele tarkoituksenmukaisella tavalla 
  • Kytke omat puheenvuorosi muihin puheenvuoroihin ja lisää oma kontribuutiosi (älä toistele samaa).
  • Rajaa puheenvuorosi sisältö: ei montaa asiaa yhteen puheenvuoroon.
  • Anna tunnustusta toisille esimerkiksi hyvistä näkökulmista, vahvoista perusteluista ja rakentavasta suhtautumisesta. 
  • MUISTA: Tieteellinen keskustelu ei ole väittelyä siitä, kuka voittaa ja kuka häviää. Se ei ole asiantuntijoiden pätemistä suhteessa toisiinsa.

Tieteellinen keskustelu on kriittistä mutta se ei tarkoita kyynistä eikä negatiivista viestintäkäyttäytymistä. Kriittisyys tarkoittaa kysyvää, tutkivaa, perusteita etsivää ja ymmärtämiseen pyrkivää otetta.

Tieteellinen argumentaatio

  • Argumentaatio on tavoitteellista, sosiaalista ja vastavuoroista toimintaa: Siinä sekä perustellaan omia väitteitä, tunnistetaan, analysoidaan ja arvoidaan toisten esittämiä väitteitä ja niiden perusteluja sekä kytketään niihin omia väitteitä ja perusteluja. Parhaimmillaan argumentaatio on keskustelevaa yhteistyötä.
  • Yleisesti argumentaation tavoitteena on vakuuttaa lukija tai kuulija.
  • Tieteellisessä argumentoinnissa keskeistä on perustella tehdyt valinnat, tulkinnat ja päätelmät eli esimerkiksi tutkimusaiheen, teoreettisten lähtökohtien, tutkimusmenetelmän ja aineiston valinta sekä analyysi ja sen pohjalta tehdyt tulkinnat sekä tulokset.
  • Olennaista tieteellisessä argumentoinnissa on keskustella muiden lähteiden kanssa ja osoittaa asioiden väliset yhteydet ja päättelyketjut.  

Pätevä argumentaatio määrittyy tieteenalakohtaisesti!

  • Mitä teorioita tai teoreettisia malleja tieteenalallasi pidetään tällä hetkellä keskeisinä? Onko alallasi teoreettisia "kiistoja"?
  • Millaisia tutkimus- ja analyysimenetelmiä  omalla tieteen alallasi pidetään pätevinä?
  • Millaista näyttöä tai empiriaa pidetään vakuuttavana ? Entä millaisia faktoja tai esimerkkejä pidetään uskottavina?
  • Millaista päättelyä pidetään uskottavana?

Tieteellinen perusteleminen: miten rakennan hyvän argumentin?

Toulminin argumenttimallin (ks. Lähteitä ja lisätietoa) ydin elementit ovat väite, perusteet ja ne yhteen kytkevä linkki, yhteys tai oikeutus. Hyvässä argumentissa keskeiset elementit tulevat selvästi esille, jolloin on selkeää käydä niitä koskevaa tieteellistä keskustelua, esimerkiksi perusteiden pätevyydestä, johtopäätelmien pätevyydestä tai miten uskottavasti on perustelut ja väite tai johtopäätelmä kytketään toisiinsa. 

 

Toulminin argumentti malli.jpg

 


<< Takaisin Akateemiset opiskelutaidot -etusivulle                                                                                  Kysy lisää: movi@jyu.fi