Opintojaksolla kirjoitettavan kypsyysnäytteen kielen arviointikriteerit

Opintojaksolla kirjoitettavana kypsyysnäytteenä tarkastellaan opiskelijan suomenkielistä tieteellistä tekstiä, jota hän on työstänyt tutkimusviestinnän opintojakson aikana. Opiskelija saa opintojaksolla tarkemmat ohjeet siitä, millainen kypsyysnäyte hänen tulee suorittaa.

Kypsyysnäytteen tekstilaji riippuu kandidaatintutkielman kielestä ja siitä, kirjoittaako opiskelija kandidaatintutkielmaansa yksin vai parin kanssa. Mahdollisia tekstilajeja ovat kandidaatintutkielman katkelma, kirjallisuuskatsaus ja itsearviointitehtävä. 

Kaikkia kypsyysnäytteen tehtävätyyppejä koskevat samat kielen arviointikriteerit.

Tekstilaji ja tyyli

  • Kypsyysnäytteenä toimivan tekstin sopiva pituus on noin 500 sanaa (450–600 sanaa) eli noin 2–4 sivua rivivälillä 1,5.
  • Teksti osoittaa tehtävätyypille ominaisen tekstilajin hallintaa. Tekstin tulee olla myös rakenteiltaan tunnistettavissa edustamansa tekstilajin edustajaksi.
    • Kandidaatintutkielman katkelmaa tarkasteltaessa opiskelijan tulee palauttaa kypsyysnäytteenä tarkasteltavan tekstin lisäksi myös tutkielmansa kansilehti, sisällysluettelo ja lähdeluettelo, jotta kypsyysnäytteeksi valittu osa pystytään hahmottamaan osana kokonaisuutta. Opiskelija voi valita arvioitavaksi esimerkiksi tutkielman johdannon, yksittäisen luvun, alaluvun tai päätännön. Esimerkiksi tutkielman johdannon tulee tekstilajilleen ominaisesti johdatella lukija tutkielman kokonaisuuteen. Teoria- tai taustoitusluvussa puolestaan tekstilajille tyypillistä on lähdeperustaisuus. Tulos- tai analyysiosiossa keskeistä on havaintojen tekeminen aineistosta ja havaintojen perusteleminen lukijalle. Päätäntöosiossa kootaan yhteen tutkielman antia ja punnitaan tutkielman merkitystä osana laajempaa keskustelua.
    • Kirjallisuuskatsauksen tulee tekstilajilleen ominaisesti koota ja esittää rajattua aihetta koskevaa tutkimustietoa sekä arvoida ja jäsentää tutkimusaiheesta aiemmissa tutkimuksissa esitettyä tietoa.
    • Itsearviointitehtävässä puolestaan edellytetään pohtivaa otetta ja tarkasteltavaksi valitusta tekstikatkelmasta tehtyjä perusteltuja havaintoja, joissa viitataan ohjeistettuihin arviointikriteereihin.
  • Koska kirjoitelmasta arvioidaan koulusivistyskielen hallintaa, kypsyysnäyte ei voi pääasiallisesti koostua luetelmista, kuvioista, kaavoista tms.
  • Teksti osoittaa tieteellisen asiatyylin hallintaa. Tekstin tyyli on yhtenäinen läpi tekstin, eivätkä sitä riko esimerkiksi puhekieliset ilmaukset.

Rakenne

  • Teksti on ehyt ja looginen kokonaisuus. Tekstin ajatukset on ilmaistu niin huolellisesti, että lukija voi vaivattomasti seurata tekstin etenemistä.
  • Tekstin kappalejako ilmentää tekstin jäsentelyä, ja kappaleiden sisällä ja välillä on sidoksisuutta. Kappalejako on osoitettu selvästi.
  • Teksti keskittyy otsikkonsa rajaamaan aiheeseen ja näkökulmaan.

Virkkeet, lauseet ja kieliasu

  • Virke- ja lauserakenteet ovat monipuolisia ja sujuvia. Teksti ei ole esimerkiksi päälausevaltaista, eivätkä sen virke- ja lauserakenteet toistu jatkuvasti samanlaisina.
  • Virke- ja lauserakenteet ovat kielenhuollon suositusten mukaisia. Niissä ei esiinny esimerkiksi sanajärjestys-, viittaussuhde-, kongruenssi- tai rektiovirheitä (ks. erillistä virhetyyppiesimerkistöä).
  • Teksti on suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaista. Esimerkiksi yhdyssanojen kirjoittaminen ja välimerkkien sekä ison ja pienen kirjaimen käyttö ovat suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisia.

Hylkäämisperusteet

Hylätyssä kypsyysnäytteessä on yleensä puutteita vähintään kahdessa edellä esitetyssä kohdassa. Satunnaiset oikeinkirjoitusvirheet eivät yksin johda kypsyysnäytteen hylkäämiseen.

Jos kypsyysnäytteenä palautetun tekstin antama näyttö ei riitä kieliasun hyväksymiseen, opettaja antaa opiskelijalle ohjeet uusintasuoritukseen. Jos toinenkaan yritys ei ole hyväksytty, opettaja ohjaa opiskelijan osallistumaan tentissä kirjoitettavaan kypsyysnäytteeseen.