Arviointikriteerit

Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi

Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen (KORU-hanke) on ensimmäinen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen, valtakunnallinen kieltenopetuksen kehittämishanke, joka toteutettiin vuosina 2003-2005.

Korkeakoulututkintoihin sisältyvien ruotsin kielen opintojen yhteydessä suoritetaan myös valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavat ruotsin /suomen opinnot. Siksi on olemassa selkeä tarve toisaalta yhdenmukaistaa ruotsin opintojen arviointiakorkeakoulujen kesken ja toisaalta saattaa korkeakoulujen ruotsin opinnoista annettavat arvosanat yhteismitallisiksi valtionhallinnon kielitutkinnoissa määriteltyjen vastaavien arvosanojen kanssa.

Arvioitaessa korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen puhumis- ja kirjoittamistaitoja tukeudutaan ennen kaikkea holistiseen kuvaukseen (ylimpänä taulukoissa): Suoritusta arvioitaessa on tarpeen aina ensin kiinnittää huomiota kokonaisuuteen, ja sen tulee olla ensisijainen kriteeri lopullista arvosanaa annettaessa.

Analyyttiset kriteerit ovat arvioinnin tukena ja auttavat arvioijaa analysoimaan arvioitavan tuotoksen tarkempia piirteitä. Ne auttavat myös antamaan opiskelijalle enemmän palautetta hänen kielitaitonsa tasosta. Kirjoittamisen arvioinnissa on ehkä helpompi antaa palautetta kaikista kriteereistä, koska siinä arviointiin on yleensä enemmän aikaa kuin puhumista arvioitaessa. Tarkoituksena ei kuitenkaan missään tapauksessa ole se, että lopullinen arvosana olisi analyyttisten kriteerien keskiarvo, vaan huolellisesti harkittu, kokonaisvaikutelmaan perustuva arvio.

KORU-taitotasokuvauksia suositellaan käytettäväksi niin opettajien tekemissä ruotsin kielen opintosuoritusten arvioinneissa kuin opiskelijoiden tekemissä itse- ja vertaisarvioinneissa.

KORU-hankkeen suositukset korkeakoulujen ruotsin kielen opintojen arvioimiseksi otettiin käyttöön kaikissa korkeakouluissa 1.8.2006 alkaen.

KORU-taitotasokuvaukset puhumisen (= puheen tuottaminen ja suullinen vuorovaikutus) arviointiin

Hyvä taito: arvosanat 4–5 (B2-C1)	Tyydyttävä taito: arvosanat 1–3 (B1)	Hylätty: (A2 tai alle)
Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisissa vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa tilanteissa. Viestintä sujuu vaivattomasti ja sen osapuolet kokevat sen luontevaksi.	Osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi rutiininomaisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa tilanteissa, mutta puhe usein niukkaa ja katkonaista. Viestin välittyminen saattaa edellyttää ponnistelua ja totuttelua muilta osapuolilta.	Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta.
Vuorovaikutustaidot Osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen ja edistää sen etenemistä. Osaa ilmaista itseään pääosin tilanteen mukaisesti.	Vuorovaikutustaidot Osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on osin aloitteellinen. Saattaa tarvita tukea muilta osapuolilta.	Vuorovaikutustaidot Ei pysty osallistumaan vuorovaikutukseen, koska ongelmia tuottaa omaa puhetta ja/tai ymmärtää muiden osapuolten puhetta.
Sanasto Hallitsee laajan ja monipuolisen oman alan ja yleiskielen sanaston vaativistakin tilanteista suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta.	Sanasto Hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä useita epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.	Sanasto Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja.
Rakenteet Käyttää rakenteita monipuolisesti ja melko virheettömästi. Vaativissa rakenteissa voi olla horjuvuutta. Pystyy useimmiten korjaamaan virheet itse.	Rakenteet Käyttää perusrakenteita yksipuolisesti ja osin puutteellisesti. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.	Rakenteet Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan, tärkeimmät sanaluokat usein taivutettu väärin.
Ääntäminen Ääntää selkeästi ja luontevasti. Lauserytmi luontevaa. Ääntämisessä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta.	Ääntäminen Ääntää pääosin ymmärrettävästi. Lauserytmi voi olla katkonaista. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.	Ääntäminen Ääntäminen erittäin vaikeasti ymmärrettävää. Muiden kielten vaikutus erittäin häiritsevää.

KORU-kirjoittamisen taitotasokuvauksiin valittiin analyyttiseksi kriteeriksi tekstin sisältö ja jäsentely, koska se on sanaston ja rakenteiden hallinnan lisäksi tärkeä kriteeri tekstin ymmärrettävyyden ja luettavuuden kannalta.

KORU-taitotasokuvaukset kirjoittamisen (=kirjallinen tuottaminen ja kirjallinen vuorovaikutus) arviointiin

Hyvä taito: arvosanat 4–5 (B2-C1)	Tyydyttävä taito: arvosanat 1–3 (B1)	Hylätty: (A2 tai alle)
Osaa kirjoittaa asiantuntevasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia, vaativiakin työelämässä tarvittavia yleisiä ja oman alansa tekstejä tilanteen ja kohderyhmän mukaisesti.	Osaa kirjoittaa yksinkertaisesti, pääosin yhtenäisesti ja ymmärrettävästi rutiininomaisia työelämässä tarvittavia yleisiä oman alansa tekstejä.	Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä.
Tekstin sisältö ja jäsentely Kirjoittaa sujuvaa, eheää ja jäsenneltyä tekstiä, joka on sisällöltään kattava kokonaisuus.	Tekstin sisältö ja jäsentely Kirjoittaa pääosin yhtenäistä ja sisällöltään sopivaa tekstiä. Kielelliset epäjohdonmukaisuudet voivat osin vaikeuttaa ymmärtämistä.	Tekstin sisältö ja jäsentely Kirjoittaa vain irrallisia lauseita ja ajatuksia, joista ei muodostu ymmärrettävää tekstiä.
Sanasto Hallitsee laajan ja monipuolisen oman alan ja yleiskielen sanaston vaativistakin tilanteista suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta.	Sanasto Hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä useita epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.	Sanasto Hallitsee suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja.
Rakenteet Käyttää rakenteita monipuolisesti ja melko virheettömästi. Vaativissa rakenteissa voi olla horjuvuutta.	Rakenteet Käyttää perusrakenteita yksipuolisesti ja osin puutteellisesti. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.	Rakenteet Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan. Taivuttaa usein sanoja väärin.

LÄHDE: Raija Elsinen & Taina Juurakko-Paavola, Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, Hämeenlinna 2006